
Sticker Academy
Näin teet tarroja, osa 2
Olet siis valmis muuttamaan taiteesi ja ideasi liimapintaisiksi mestariteoksiksi ja tuhlaamaan koko palkkasi tarroihin? Mahtavaa! Omien tarrojen tekeminen on helpompaa kuin luulet. Siihen tarvitaan kuitenkin vähän enemmän kuin satunnaisen ”PNG-tiedoston” (kiitos, Google) raahaaminen StickerAppin editoriin.
Tässä on Näin teet tarroja -oppaamme ensimmäinen osa. Sen avulla luot teräviä, värikkäitä ja painovalmiita tarroja, jotka näyttävät hyvältä myös ruudun ulkopuolella, ihan oikeassa elämässä.
TL;DR:
Pohjatyö: Kun tiedät, mihin ja miten tarroja käytetään ja mitä materiaaleja ja tuotteita tilaat, tavallisesta tarrasta tulee kannanotto.
Vektori > rasteri: Vektorit (AI, SVG, EPS) skaalautuvat laadun kärsimättä. Rasterikuvat (JPEG, PNG) voivat pikselöityä, jos resoluutio ei ole tarpeeksi korkea.
Resoluutiolla on väliä: Tähtää aina 300 dpi:hin todellisessa painokoossa, niin vältät suttuisen jäljen.
CMYK > RGB: Painamme CMYK-väreillä, joten suunnittele aina CMYK-tilassa, niin saat parhaan tuloksen.
Muista leikkuuvara: Lisää designin ympärille 2 mm:n leikkuuvara ja pidä tärkeät elementit 2 mm leikkausviivan sisäpuolella.
Tarrojen suunnittelu ei tarkoita, että sinun pitäisi noudattaa suunnitteluperiaatteita tai muuttaa tyyliäsi käyttötarkoituksen mukaan. Ei todellakaan! Tee omalla tavallasi. Haluamme silti esitellä muutaman tärkeän asian, jotka kannattaa tietää ennen kuin siirryt vinyylin pariin.
Aloitetaan:

Mikä on tarrojesi tarkoitus? Onko sinulla jotain sanottavaa, tai haluatko ottaa kantaa? Haluatko tehdä tarraversioita taiteestasi, printeistäsi ja valokuvistasi? Vai käytätkö niitä brändäykseen tai liiketoimintaan? Kun tiedät tarkoituksen, on helpompi päättää, miten edetä.

Miten ja missä aiot käyttää tarrojasi? Lähetätkö niitä freebieinä asiakastilausten mukana, jaatko niitä tapahtumissa vai läiskitkö niitä yleisiin vessoihin? (Vastuuvapauslauseke: emme kannusta roskaamiseen.) Kun käyttötarkoitus on selvä, on helpompi valita oikea materiaali ja tuote (lisää siitä alla!).

Emme ole täällä käskemässä, mutta väärän tarramateriaalin valitseminen on vähän kuin lähtisi patikoimaan piikkikoroissa. Tai häihin kumisaappaissa. Teknisesti mahdollista, mutta ei todellakaan oikea vibe. Kimalteleva yksisarvistarra sopii lapsen synttäreille paremmin kuin erittäin kestävä tarra. Mutta todista ihmeessä, että olemme väärässä.

Tarpeistasi riippuen jotkin tuotteet sopivat liiketoimintaan paremmin kuin toiset. Kiss-cut-tarrat toimivat helposti myös käyntikortteina, ripustustarrat sopivat mainiosti merchiin, rullaetiketit ovat täydellisiä tuotteiden merkintään, ja muotoon leikatut tarrat sopivat joka tilanteeseen.
Hyvä tarradesign ei ole vain siisti. Se osuu nappiin, on juuri sinun näköisesi ja painokelpoinen.
Ja painamisesta puheen ollen…
Tämä saattaa kuulostaa vähän nörttimäiseltä, mutta se on tosi tärkeää.
Rasterigrafiikka (kuten JPEG-, PNG- ja GIF-tiedostot) koostuu pikseleistä. Verkossa se toimii hyvin, mutta suurenna kuvaa liikaa, niin pum: pikseliongelmia.
Vektorigrafiikka (kuten SVG-, AI- tai EPS-tiedostot) perustuu matematiikkaan eikä pikseleihin. Siksi sitä voi skaalata mihin kokoon tahansa laadun kärsimättä. Vektorit pysyvät terävinä, oli tarra sitten kolikon tai läppärin kokoinen.
Tarrapainona haluamme tarroillesi vain parasta! Rakastamme vektoreita, koska ne pitävät designisi terävänä koosta riippumatta. Jos käytät rasterikuvaa, varmista, että resoluutio on tarpeeksi korkea (vihje: siihen pääsemme ihan kohta…).

Tämä on helppo. Resoluutio = kuinka yksityiskohtainen kuvasi on.
Korkea resoluutio (300 dpi tai enemmän): täydellinen painamiseen.
Matala resoluutio (alle 150 dpi): riskibisnestä. Lopputulos voi olla sumea ja pikselöitynyt sotku.
Ruudulla 72 dpi:n kuva voi näyttää ihan hyvältä, mutta painokone ei ole yhtä armollinen. Tähtää aina 300 dpi:hin todellisessa painokoossa, niin tarrasi näyttävät upeilta.
Vinkki: jos joudut suurentamaan kuvaa paljon, sen resoluutio on luultavasti liian matala. Aloita isoista tiedostoista, niin vältyt sydänsuruilta.

RGB ja CMYK voivat kuulostaa robottien nimiltä, mutta ne kertovat, miten värit syntyvät eri alustoilla.
RGB = punainen, vihreä, sininen (Red, Green, Blue). Tämä on näyttösi juttu.
CMYK = syaani, magenta, keltainen ja musta (Cyan, Magenta, Yellow, Key). Näin painokoneet toimivat.
Ja nyt se tärkein juttu: painamme CMYK-väreillä, joten jos designisi on RGB-tilassa, värit voivat muuttua hieman painettaessa. Neonvihreästä voi tulla sameaa limenvihreää.
Suunnittele aina CMYK-tilassa ja tallenna tiedostosi CMYK-muodossa ennen lataamista, niin esikatselu vastaa painotulosta mahdollisimman tarkasti. Silloin värit pysyvät uskollisina designille ja purukuminpinkki pysyy purukuminpinkkinä.

Leikkuuvara on painoalan termi, ja se on tosi tärkeä, jos haluat painattaa tarroja ilman reunuksia.
Mikä on leikkuuvara? Leikkuuvara on 2 mm:n ylimääräinen alue, jonka verran designisi ulottuu tarran leikkausviivan yli. Miksi? Koska painokoneet eivät ole täydellisiä. Nuo 2 mm varmistavat, että design peittää koko tarran reunasta reunaan, vaikka leikkauksessa tapahtuisi pientä siirtymää.
Lisää designiin aina 2 mm:n leikkuuvara, jos haluat tarrat ilman reunuksia.
Jos haluat reunukset, ei hätää! Ne lisätään automaattisesti, kun tiedosto ladataan editoriin.
Bonusvinkki: älä sijoita tekstiä tai logoja ihan reunan tuntumaan. Pidä tärkeät elementit vähintään 2 mm leikkausviivan sisäpuolella. Se on turva-alueesi.

Tässä suoraviivainen tarkistuslista, jonka voit vaikka teipata seinälle:
Tiedostotyyppi: vektori (AI, SVG, EPS) tai korkearesoluutioinen rasterikuva (300 dpi)
Väritila: CMYK
Leikkuuvara: 2 mm joka puolella (jos haluat tarrat ilman reunuksia)
Resoluutio: 300 dpi tarran todellisessa koossa
Turva-alue: pidä tekstit ja logot 2 mm leikkausviivan sisäpuolella
Vibet: kohdillaan.
Älä missaa Näin teet tarroja -sarjan muita osia! Alla olevista linkeistä pääset aiempiin postauksiin tai voit jatkaa lukemista.
